Uskonnon merkitys ihmisten elämässä on vähentynyt viimeisen vuosisadan aikana – näin se on vaikuttanut maailmaamme
Yleinen

Uskonnon merkitys ihmisten elämässä on vähentynyt viimeisen vuosisadan aikana – näin se on vaikuttanut maailmaamme

Maailma on jatkuvassa muutoksessa. Siinä missä aikaisemmin piti suunnata kivijalkaliikkeeseen ostaakseen kaikki elämän tarpeet, voi tärkeimmät hankinnat nykyään tehdä suoraan netistä rorfokus.fi kaltaisilta sivuistoilta ja saada ostokset suoraan kotiovelle. Kaikki modernin maailman muutokset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään positiivisia.

Jo noin sadan vuoden ajan Suomessa on vuosittain teetetty nuorilla tutkimusta, jossa on pyydetty laittamaan arvoja järjestykseen sen mukaan, minkä he kokevat olevan omassa elämässään tärkeää. Jos verrataan noin sadan vuoden takaisia tuloksia nykypäivän vastaaviin, on ero hurja. Lähes mikään arvoista ei ole pitänyt paikkaansa huipulla, vaan oikeastaan kaikki ovat lähteneet vaihtoon ja saaneet tilalleen modernimpaan elämänmenoon sopivia arvoja. Yksi ehkä eniten silmään pistävistä arvoista, joka nuorten modernista arvoasteikosta puuttuu, on usko. Siinä missä vielä sata vuotta sitten usko listattiin elämän tärkeimmäksi arvoksi, puuttuu kyseinen arvo suurimman osan listauksesta nykyään täysin. Merkittävää kyllä, tässä on nähtävissä myös korrelaatio siihen, millainen yleinen maailmanmeno nykyään on.

Maailma ilman uskoa: näin uskon merkityksen väheneminen on vaikuttanut moderniin maailmaan

Suomalaiset nuoret eivät enää koe uskoa omakseen. Myös jopa yli 80 prosenttia aikuisista kokee olevansa ateisteja, vaikka kuuluisivatkin perinteiseen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Oikeasti uskovaisten osa maamme väestöstä alkaa olemaan todella pieni. Sama ilmiö on havaittavissa myös monessa muussa Euroopan maassa. Valitettavasti tämä on kulkenut käsi kädessä monen ikävän asian kanssa. Siinä missä uskonnon merkitys ihmisten elämässä on vähentynyt, ovat muun muassa rikollisuudet lisääntyneet samaa tahtia. Kun nuorten elämää eivät enää säätele Raamatun säännöt hyvästä elämästä eikä pelko paina, on helpompi syyllistyä niin pikkurikollisuuksiin kuin julmempiinkin tekoihin, kuten murhiin.

Euroopan lisäksi sama ilmiö on havaittavissa myös muissa maanosissa. Esimerkiksi Amerikassa (tarkemmin Yhdysvalloista) jopa yli 90 prosenttia vangeista kertoo vangitsemisensa hetkellä, etteivät ole uskossa. Yhdysvalloissa uskoa käytetään yhtenä metodina vankien kuntouttamisprosessissa ja moni vanki tuleekin uskoon telkien takana ollessaan. Uskoon tulleista vangeista vain hyvin harva uusii rikoksiaan ulos päästyään, kun taas ateistit päätyvät usein vapaalla jalalla taas huonoihin elämäntapoihin ja uusivat keskivertoa enemmän rikoksiaan.

Jos suunnataan katse toiseen suuntaan, voidaan sama ilmiö havaita myös sielläkin, joskin käänteisenä. Idän uskovaisissa maissa on hyvin suurilta osin havaittavissa se, että rikosten osuus maassa on hyvin pieni. Kun ihmiset elävät pienestä pitäen uskovaista ja kuuliaista elämää, ei huonoille teille päädytä yhtä helposti. Nämä kaikki esimerkit osoittavat yhden asian harvinaisen selkeästi: uskolle voisi vielä nykymaailmassakin olla enemmän tilaa. Siinä missä skandinavialainen kulttuuri on halunnut kitkeä uskonnon yhteiskunnasta täysin, voi tämä loppujen lopuksi tulla kostautumaan ikävällä tavalla. Onkin mahdollista, että lähivuosina tähänkin asiaan tulee muutosta ja siinä halutaan tehdä vanha kunnon U-käännös.