Kaikkia maailman ihmisiä yhdistää uskonto tavalla tai toisella. Kautta aikain ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta ihmiset ovat pohtineet elämän tarkoitusta ja sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu sekä sitä, onko olemassa jotain sellaista ulottuvuutta, jota paljas ihmissilmä ei näe. Uskonnon määrittäminen käsitteenä ei aina ole täysin yksiselitteistä, sillä maailmassa on niin valtavasti eri tapoja käsittää uskonto. Yleisimmin uskonto määritellään erilaisiksi tapojen, kulttuurijärjestelmien ja yleisen maailmankatsomuksen kokonaisuudeksi. Monesta uskonnosta, vaikkei toki kaikista, löytyy erilaisia kertomuksia, pyhiä tekstejä ja merkityksellisiä symboleita: Koraani, Veda-kirjallisuus, Toora, Raamattu, risti, kuunsirppi, om-symboli ja niin edelleen. Uskonnosta ammennetaan lohtua ja turvaa sekä lisäksi tiettyjä moraaleja ja etiikkaa määrittäviä sääntöjä ja käyttäytymismalleja.

Maailmassa on tällä hetkellä arviolta noin 4200 eri uskontoa. Maailman suurimpia uskontoryhmiä tällä hetkellä ovat kristinusko eri muodoissaan (noin kolmannes maailman väestöstä) ja islam eri muodoissaan (noin viidennes maailman väestöstä). Ateistien, uskonnottomien ja agnostikkojen osuus on maailman väestöstä noin viisitoista prosenttia, hindujen osuus noin neljätoista prosenttia, buddhalaisten osuus noin viisi prosenttia ja kiinalaisten perinteisten uskontojen kuten taoismin ja konfutselaisuuden osuus noin viisi prosenttia niin ikään. Lisäksi muita suuria uskontokuntia ovat muun muassa sikhit, juutalaiset, jainalaiset, shintolaiset, rastafarit ja bahai-uskontoa tunnustavat. Näiden ohella on lisäksi olemassa joukko erilaisia luonnonuskontoja, joista suuri osa esiintyy Afrikassa sekä Karibialla.uskonpuolesta.fi

Tilastollisesti eniten kristittyjä väkilukuun nähden löytyy Vatikaanivaltiosta, Samoalta, Romaniasta, Maltalta, Venezuelasta, Kreikasta ja Tongalta. Merkittävimpiä kristinuskon ryhmiä ovat katolilaiset, protestantit, ortodoksit ja anglikaanit, mutta olemassa on myös lukuisia pienempiä uskonryhmiä. Muslimeita löytyy eniten väkilukuun suhteutettuna Malediiveilta, Mauritaniasta, Saudi-Arabiasta, Turkista, Somaliasta, Afganistanista, Jemenistä, Marokosta, Algeriasta, Iranista ja Tunisiasta. Merkittävämmät islamin pääryhmät ovat sunnalaisuus ja shiialaisuus. Sunnalaisten osuus on huomattavasti suurempi kuin shiiojen, sillä sunnamuslimeja on maailmassa arviolta noin 90 prosenttia. Agnostikkojen, ateistien ja muuten mitään uskontoa tunnustamattomien on arvioitu suurimmaksi Tsekissä, Virossa, Japanissa, Tanskassa, Ruotsissa, Vietnamissa ja Macaulla. Suomessa arviolta hiukan alle puolet ilmoittaa, ettei uskonnolla ole merkitystä heidän elämässään. Suomen yleisin uskonto on evankelis-luterilaisuus, mutta lisäksi maasta löytyy esimerkiksi jehovantodistajia, pelastusarmeijalaisia, ortodokseja, katolilaisia, juutalaisia ja buddhalaisia. Nopeiten kasvava ryhmä on myös Suomessa muslimiväestö, josta selkeä enemmistö tunnustaa sunnalaisuutta.

Suuret erot esimerkiksi syntyvyydessä sekä erilaiset trendit vaikuttavat suuresti siihen, mitkä ovat nyt ja tulevaisuudessa maailman suurimpia uskontokuntia. Tällä hetkellä kristinuskoa tunnustavat muodostavat maailman suurimman uskontoryhmän, mutta on arvioitu, että muutaman vuosikymmenen kuluttua islaminusko ottaa kristinuskon paikan maailman suurimpana uskontona, sillä se on jo nyt maailman nopeiten leviävä ja kasvava uskonto. On myös arvioitu, että tulevaisuudessa buddhalaisten osuus maailmassa pysyy myös tulevina vuosikymmeninä samoissa lukemissa, kun taas hindujen ja juutalaisten osuus saattaa hieman kasvaa. Yllättävää lienee se, että Intian muslimiväestön määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä niin merkittävästi, että perinteisesti hindulaisuutta tunnustavasta Intiasta löytyy enemmän muslimeja kuin mistään muusta maasta. Vaikka ateistien ja agnostikkojen määrä on jatkuvasti kasvanut esimerkiksi Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, arvioidaan määrän kuitenkin laskevan suhteessa vuoteen 2050 mennessä, kun muut uskonnot kuten erityisesti islaminusko saavat enemmän jalansijaa.